Opettajatar

Viime marraskuun Tampereen kädentaitomessuilta tilasin 4 vyyhtiä Väiskiä värissä vilja, sitä kun ei sattunut hyllyssä olemaan kuin kolme vyyhtiä ja halusin kuitenkin kaikki neljä samaa värjäyserää. Ajatuksissa siinsi silloin joku ihana neuletakki ja sellainenhan niistä nyt sitten tuli.

Lanka: Louhittaren Luolan Väinämöinen (vilja)

Puikot: 3,5mm pyörö + sukkapuikot

Ohje: Veera Välimäen Opettajatar

Langan kulutus: 381g

 

Lanka saapui maaliskuun ensimmäisinä päivinä ja jotenkin siinä lankoja hivellessä mieleen tuli heti tämä malli. Siinä tilanteessahan ei auta kuin tehdä se, miksi lanka haluaa taipua. Tätä takkia tikuteltiin ajomatka Tallinnasta Riikaan ja takaisin sekä monena muuna hetkenä. Kertaakaan ei tullut sellaista uupumusta eikä tympääntymistä, joita monesti ison työn kanssa tulee, eli mitään välitöitä ei tarvittu. (SNY-huivikin valmistui vasta tämän jälkeen, mutta pääsi blogattavaksi vain aikaisemmin).

Tein tästä aavistuksen pidemmän kuin ohjeessa ja näillä raajamitoilla myös hihat ovat todella paljon pidemmät kuin ohjeessa. Siksi varmaan lankakin meni ei nyt tiukoille, mutta ei sitä kovin paljon jäänyt ;) Riitti kuitenkin näihin hieman "ylipitkiin" hihoihin. :)

Uudet kujeet

Alunperin ostin kasan Dropsin Nepal-lankaa siksi, että neuloisin isännälle niistä villapaidan. Muutaman vuoden hilloamisen ja ahkeran suunnittelun jälkeen niistä muotoutui kuitenkin villatakki ihan vaan itselleni. Olen joskus ollut kuulevinani, että näin olisi sattunut paremmissakin piireissä ja meillä nyt ainakin. ;)

Lanka: Drops Nepal (0506)

Puikot: 5,0 mm

Ohje: Early Autumn Cardigan

Koko: M

Langan kulutus: 693g

Takki neulottiin yhtenä kappaleena (jes, ei yhtään ylimääräisiä saumoja ommeltavaksi) ja juuri kun sileä oikea alkoi tuntua vähän tylsältä, pääsikin neulomaan kaarroketta, johon tuli sekä pitsiä että palmikkoa. Kaaviota seuratessa takki valmistuikin kuin huomaamatta ja tällä kertaa sain jopa pingotuksen ja päättelyt tehtyä heti...

Malli oli mukava tehdä, sopivan helppo telkkuneuleena ja näin paksulla langalla tuli nopeasti valmista. Tällaisen voisi tehdä joskus toisenkin. :)

Hupputakki ilman huppua

Onhan tästä jo aikaa, kun ostin Veeran kirjan Lankaleikki ja taisin innostua aika paljon yhtenä kappaleena neulottavista paidoista. Neuleiden viimeistely on ollut aina se kaikista haastavin osuus ja näissä viimeistely vähenee puoleen, kun ei tarvitse ommella yhtään saumaa. Huippua! :)

Parisen vuotta kaapissa marinoituneet merinovillat pääsivät puikoille joulukuussa ja ihanaakin ihanampi uusi takki niistä valmistuikin. Tämä on ehdottomasti uusin lempparini ja luottoneuleeni.

Lanka: Lane Cervinia Le Fibre Nobili Mambo (2825)

Puikot: 5,0mm pyöröt 80cm

Ohje: Veera Välimäen Hupputakki

Koko: M

Langan kulutus: 660g

Ihan kaikista parasta omatekemissä neuleissa on ylipitkät hihat. Kaupasta ostetuissa vaatteissa en niihin oikeastaan koskaan törmää ja siitä varmaan ihastus niihin johtuukin. Onko mitään mukavampaa kuin saada kylmän yllättäessä vetää kädet sormia myöten hihan sisään lämpimään?

Tästä tosiaan piti tulla hupputakki, mutta lanka loppui kesken ja takki jäi ilman huppua. Arvioin äkkiseltään langanmenekin väärin, kun ei taas siinä hetkessä tullut mieleen hihan ylimääräiset sentit sekä muutamaa senttiä pidempi vartalo-osa. Hupun puuttuminen ei onneksi tee tästä yhtään vähemmän ihanaa, ehkä jopa päinvastoin. Huivien kanssa ainakin huputon versio on mukavampi.

Juuri oikeat napit löytyivät omasta varastosta. Välillä on hyvä olla hamsteri, nämä (ja ihan pari muuta nappia) hyppäsivät eteen käydessäni Karnaluksissa joku vuosi sitten. Pakkohan ne oli sieltä ottaa mukaan ja näköjään niille pikkuhiljaa löytyy käyttötarkoituskin.

Tästä takista jäi kaiken kaikkiaan älyttömän hyvät fiilikset ja äärimmäinen tyytyväisyys lopputulokseen. Saattaapi myös olla, että saumallisia neuleita ei tule ihan hetkeen neulottuakaan. :)